Työn työnimi

Sosiaalinen media
työssäoppimisen tukena

Hevostalouden perustutkinto-opiskelijoiden
työssäoppimisen ohjaus Virtuaalikylässä

1       TYÖN TAUSTA

Ylemmän ammattikorkeakoulun agrologiopintojen opinnäytetyöni aiheen ja toteutuksen ensimmäinen ja ehdoton vaatimus opintojeni alusta alkaen on ollut, että aiheen täytyy liittyä konkreettisesti työhöni, ja kehittää sitä sekä työpaikkaani Ylä-Savon ammattiopistoa. Työn on näin ollen tuettava Hingunniemen opetusmaatilla järjestettävää hevostalouden koulutusta.

Aiheena Sosiaalinen media työssäoppimisen tukena täyttää nämä omat vaatimukseni sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön vaatimukset, jotta työn on oltava työelämälähtöinen ja työelämää kehittävä. Aiheen tulee lisäksi linkittyä oman koulutusohjelmani Maaseutuelinkeinojen kehittämisen koulutusohjelman osaamistavoitteisiin ja ammatillisen toisen asteen Hevostalouden koulutusohjelma on osa ja tällä hetkellä yhä kasvava ja kehittyvä osa - luonnonvara-alan koulutusta Suomessa. (Voutilainen ym. 2007, 3.)

Työelämälähtöisyys toteutuu kahtakin kautta. Ensinnäkin työ tuottaa opetuksessa hyödynnettävää materiaalia, mikä on olennainen osa työtäni ja työyhteisöäni Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden koulutuspäällikkönä, jonka yhtenä tärkeänä työnkuvana on nimenomaan koulutuksen kehittäminen johtamassaan koulutusyksikössä.  Samalla työ palvelee myös muita alan oppilaitoksia, koska työn toimeksiantajana toimiva Virtuaalikylän ylläpito ja julkaisuympäristö Virtuaalikylä tuottavat materiaalia kaikkien vapaaseen käyttöön. Yhteistyökumppanina työlle tulee toimimaan Ylä-Savon ammattiopisto.

Toiseksi työn on myös tarkoitus hyödyntää hevosalan yrityksiä kautta Suomen niiden toimiessa työssäoppimisyrityksinä hevostalouden ammatillisille oppilaitoksille. Virtuaalikylään luodaan yrittäjille työssäoppimisen tukiympäristö ja sen ohella heille annetaan samaa kautta käyttöön uusia työssäoppijoiden ohjausmenetelmiä, kuten myöhemmin kerrottava mobiiliohjaus.

Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön vaatimuksena on lisäksi, että työn on tuotettava jotain uutta tietoa, tuotteita, innovaatioita tai osaamista työelämän ongelmien ratkaisemiseksi (Voutilainen ym. 2007, 3). Opinnäytetyöni alaotsikko Hevostalouden perustutkinto-opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaus Virtuaalikylässä täydentää tämän vaatimuksen täyttymistä. Suomessa ei ole tähän mennessä toteutettu valtakunnallista verkko-ohjausympäristöä luonnonvara-alan hevostalouden koulutusohjelmaan, joka olisi suunnattu myös työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajille.

Työssäoppimispaikkoihin aktiivisesti yhteydessä olevien opettajien kautta on tullut tietoa, että työpaikkaohjaajat kokevat usein olevansa eksyksissä työssäoppimisen ja työssäoppijan kanssa. Ohjeet, säännökset ja vastuu opiskelijan oppimisesta ja osaamisesta mietityttävät heitä. Työssäoppimiseen tiiviisti liittyvät ammattiosaamisen näytöt tuovat työpaikkaohjaajille lisää paineita mm. arvioinnin toteuttamisesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tuen tarvetta on, mutta opettajienkin aika on rajallinen. Hevostalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmaperusteisten perustutkintojen työssäoppimispaikat sijaitsevat myös laajalla alueella eripuolilla Suomea. Etäisyys koulutusta järjestävältä oppilaitokselta on usein satoja kilometrejä ja tämän seurauksena opettaja ennättää vierailla kunkin opiskelijan työssäoppimisen aikana vain kerran yrityksessä. Tämä etäisyys on myös yleisin syy siihen, etteivät työpaikkaohjaajat ole innostuneita tulemaan järjestettyihin työpaikkaohjaajakoulutuksiin.

Tuen tarvetta on usein myös työssäoppijalla etenkin ensimmäisen ja toisen vuoden työssöoppimisjaksoilla. Moni asia työelämässä ihmetyttää. Samoista edellä mainituista syistä läheinen yhteys työssäoppimista ohjaavaan opettajaan, joka usein on kyseisen opiskelijan läheinen ryhmänohjaaja, jää vähäiseksi. Puhelin on se päätyökalu ohjaamisen toteuttamisessa ja tuen antamisessa. Nykyään ei ole enää opiskelijaa, jolla ei olisi omaa WAP-selaimella varustettua puhelinta taskussaan. Yhä useammalla tämä puhelin on jo ns. älypuhelin, joka toiminnoiltaan muistuttaa jo kämmentietokoneita. Tämä tuo mukaan mahdollisuuden sosiaalisen median hyödyntämisestä työssäoppimisen ohjauksessa.

Sosiaalinen media tarkoittaa vuorovaikutteista verkkoviestintää ja viimeisen viiden vuoden aikana siitä on tullut päivittäistä arkea monelle nuorelle ja aikuisellekin. Ensin oli irkki (IRC, Internet Relay Chat) ja mese (MSN, Windows Live Messenger) nyt taitavat useimmat verkkoviestijät olla Facebookissa (www.facebook.com) tai Twitterissä (www.twitter.com). Edellä mainitut ovat pieni osa sosiaalisen median mahdollisuuksia, jotka kasvavat ja kehittyvät koko ajan, mutta ne kuvaavat sitä, että verkossa ollaan jo muutenkin ja usein sen oman kännykän välityksellä. Yksi tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, voidaanko tätä verkkoaktiivisuutta hyödyntää työssäoppimisen tukena. Nuoret siihen varmaankin ovat valmiita, jos yhteys saadaan heidän jo käyttämien kanavien kautta, mutta ovatko siihen valmiita työpaikkaohjaajat tai edes oppilaitosten opetushenkilöstö. Tätäkin olisi tarkoitus työllä selvittää.  Virtuaalikylän Ylläpito on jo Facebookissa ja Twitterissä, joten yhteydet sitä kautta ovat olemassa, elleivät Virtuaalikylän www-sivut itsessään tavoita näitä kohteita.

Virtuaalikylän valinta opinnäytetyön tuotoksen kohdepaikaksi oli tavallaan itsestään selvää. Virtuaalikylä on jo valmiiksi olemassa valtakunnallinen oppimisympäristö, jolla on opetushallituksen vahva tuki ja kannustus. Luonnonvara-alan uusi opetusneuvos, Susanna Tauriaisen seuraaja, Anne Liimatainen toi vahvasti esille, että muita varjoympäristöjä ei alalle tulisi luoda ja että Virtuaalikylää tulisi edelleen kehittää tässä luonnonvara- ja ympäristöalan verkko-oppimisympäristönä. (Liimatainen 2011).

Oikeastaan lähdin työssäni liikkeelle siitä, että haluan tuottaa Virtuaalikylään materiaalia ja että työssäoppimisen tuelle olisi tarvetta.  Otin yhteyttä Virtuaalikylän Ylläpitoon hankekoordinaattori Menna Rantalaan Hämeen ammattikorkeakoululle Mustialaan ja hän innostui heti asiasta. Sovimme ConnectPro palaverin torstaille 3.11.2011. Kyseisessä palaverissa oli mukana myös hankevetäjä Riitta Lehtinen, joka toimi Riitta Alasalmen Savonian ylemmän ammattikorkeakoulun agrologiopintojen opinnäytetyönohjaajana vuonna 2010, jolloin Alasalmi tuotti opinnäytetyöllä Ammattietiikan opettaminen verkossa materiaalia Virtuaalikylään tuotantoeläinten eettisestä hoidosta (Alasalmi 2010). Riitta Alasalmi on kotieläintuotannon opettajana Kainuun ammattiopistolla, Seppälän koulutilalla (Kainuun ammattiopisto 2011).

Verkkokokouksessa sovimme alustavat suuntaviivat työlleni ja että Menna Rantala toimii ohjaajanani Virtuaalikylän Ylläpidon puolelta. Rantala toi esille mobiiliohjauksen mukaan oton työhöni ja sitä kautta linkittyi yhteys Mobiilistihankkeeseen (www.mobiilisti.com). QR-kooditekniikka. (Quick Response, 2-ulotteinen viivakooditekniikka) on yksi mobiiliohajuksen tuomista mahdollisuuksista, jonka hyötyä työssäoppimiselle on mm. tarkoitus selvittää. Se, mikä tuo haasteen tälle ja koko opinnäytetyön aiheelle on koulutusalani hevostalous. Hevostalousalan yrityksissä ei sosiaalinen media ole varmastikaan ensimmäisenä mielessä, kun mietitään apukeinoja tuen saamiselle sinne arkeen, jota työstetään opiskelijoita ohjaten.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö vaatii myös kansainvälisen yhteyden ja osaamisen (Voutilainen ym. 2007, 1617). Tämän toteutan selvittämällä sosiaalisen median käyttöä hevostalousalan koulutuksessa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Kohdemaita voisivat näin ennakkoon ajatellen olla Suomen näkökulmasta tunnetut hevosmaat Ruotsi, Norja, Saksa ja Iso-Britannia sekä kenties myös kumppanuusoppilaitoksemme Sloveniassa ja Unkarissa. Tulokseen vaikuttaa se, mistä tietoa on saatavilla.

2       TYÖN TIETOPERUSTA

2.1      Työtä ohjaava teoria- ja tutkimustieto sekä tausta-aineistot

2.1.1     Hevostalouden ammatillinen perustutkintokoulutus Suomessa

Suomessa hevostalouden ammatilliset tutkinnot muodostuvat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Perustutkintoja ovat hevostenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja. Ammattitutkintoja ovat kengitysseppä, ratsastuksenopettaja ja hevostenvalmentaja. Erikoisammattitutkintoja ovat tallimestari ja ratsastuksenopettaja, mikä tunnetaan paremmin ypäjäläisenä master-tutkintona. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseistä tutkintoa voi tällä hetkellä suorittaa vain Ypäjän Hevosopiston kautta ja sen suorittanut voi käyttää nimikettä master-ratsastuksenopettaja (Ypäjän Hevosopisto 2011).

Hevostenvalmentaja voi suuntautua hevoshierontaan, ratsu- tai ravivalmennukseen. Vuoden 2012 tutkintouudistuksen jälkeen hevostenvalmentajan ammattitutkinnon alle tulevat myös valjassepän ja hevoshierojan ammattitutkinnot. Näiden tutkintojen tutkinnonperusteet on nyt kirjoitettu ja ne odottavat lausuntokierrosta ja hyväksyntää kevään 2012 aikana (Liimatainen 30.11.2011).

Hevostalouden perustutkintokoulutuksen (hevostaloudenkoulutusohjelma: hevostenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja) järjestämisoikeudet ovat kahdeksalla koulutuksenjärjestäjällä Suomessa:

1.    Axxell Utbildning Ab, oppilaitos: Axxell, Brusaby, Kemiönsaari, http://www.axxell.fi/

2.    Harjun Oppimiskeskus Oy, oppilaitos: Harjun oppimiskeskus, Virolahti, http://www.harjunopk.fi/

3.    Hevosopisto Oy, oppilaitos: Ypäjän Hevosopisto, Ypäjä, http://www.hevosopisto.fi/

4.    Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, oppilaitos: Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kaustinen (Kaustisen Raviopisto), http://www.kpedu.fi/kaustinen   ja Perho, http://www.kpedu.fi/

5.    Päijät-Hämeen koulutuskonserni, oppilaitos: Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala, http://www.salpaus.fi/

6.    Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, oppilaitos: Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärvi, http://www.osao.fi/

7.    Raahen koulutuskuntayhtymä, oppilaitos: Ruukin maaseutupisto, Siikajoki, htpp://www.rmo.fi

8.    Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, oppilaitos: Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi, http://www.ysao.fi/ .

Suomessa on useita muitakin luonnonvara-alan oppilaitoksia, joissa on hevosia, mutta vain yllämainituilla on oikeus hevostalouden koulutusohjelman tutkintojen hevostenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja järjestämiseen. (Opetushallitus 2011a).

Hevostalouden perustutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa kuten muutkin ammatilliset perustutkinnot Suomessa. Hevostalouden koulutusohjelma suoritetaan opetussuunnitelmaperusteisena ns. päivä- eli nuoriso-opiskeluna. Peruskoulun suorittava opiskelija hakeutuu koulutukseen opetushallituksen järjestämän valtakunnallisen toisen asteen koulutuksen yhteishaun kautta yhdeksännen luokan kevättalvella. Toisen asteen koulutukseen kuuluvat ammatilliset oppilaitokset ja lukiot. Yleensä yhteishaun hakuaika on helmi-maaliskuussa. Haku tapahtuu yhdeksännen luokan syyslukukauden todistuksella, mutta valitun opiskelijan on opiskelupaikkaa vastaanottaessa näytettävä peruskoulun päättötodistus. Peruskoulun loppuun suorittaminen on ehtona toisen asteen koulutukseen pääsemisellä. (Opetushallitus 2011a).

Opiskelijan yhteishaussa saama maksimi pistemäärä on 40. Kaikki hevostalousalan oppilaitokset järjestävät jonkinlaisen soveltuvuuskokeen hakijoille huhtitoukokuussa ja antavat siitä pisteet 0-10. Loput mahdolliset 30 pistettä tulevat peruskoulun todistuksesta.

Myös lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai toisen ammatillisen perustutkinnon suorittanut opiskelija voi hakeutua hevostalouden koulutusohjelman opiskelijaksi joko yhteishaun kautta tai jopa suoralla haulla oppilaitokseen. Suora haku tarkoittaa yhteydenottamista koulutuksen järjestäjään joko puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse. Toimitettuaan oppilaitoksen pyytämät todistukset ja annettuaan näytteen soveltuvuuskokeessa opiskelija voidaan valita suorittamaan alan perustutkintoa. Käytännössä tältä pohjalta aloittanut opiskelija suorittaa tutkinnon kahdessa vuodessa. Perustana on henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman HOPSin laatiminen. (Opetushallitus 2011a).

Toinen mahdollisuus on suorittaa hevostalouden perustutkinnon osaamisala näyttöperusteisena koulutuksena. Nämä opiskelijat ovat yleensä ns. monimuoto-opiskelijoita eli aikuisia, joilla on joko oma alan yritys tai työpaikka, jossa hankkivat osaamisensa käytännön työn kautta ja käyvät oppilaitoksella ns. lähijaksoilla hankkimista osaamistaan alan substanssiosaamiseen. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin opetussuunnitelmaperusteisessakin, mutta näyttöperusteisen opiskelijan ei tarvitse opiskella ammattitaitoa täydentäviä tutkinnonosia (20 ov) kuten kotimaisia kieliä, englantia, matematiikkaa, fysiikka, kemiaa, liikuntaa, terveystietoa sekä taidetta ja kulttuuria. Osaamisensa nämä opiskelijat osoittavat näytöillä, jotka vastaavat toteuttamiseltaan hevosalan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttöjä. Arvioinnin hyväksyy ja todistuksen antaa hevostalouden näyttötoimikunta. (Opetushallitus 2009, 1417).

Kolmas mahdollisuus suorittaa hevostalouden ammatillinen perustutkintokoulutus on oppisopimuskoulutus. Tällöin koulutuksen järjestäjänä toimii opiskelijan oman kotipaikan oppisopimuskeskus/-toimisto ja alan ammatillinen koulutuksen järjestäjä toimii alan oppisopimuksen tietopuolisena koulutuksen järjestäjänä. Oppisopimuskoulutus tapahtuu pääasiassa työpaikalla ja koulutukseen pääseminen edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta etsiä alan työpaikka, jonka kanssa tehdään sopimus opiskelemisesta työn ohessa. Sopimuksen tekevät oppisopimusopiskelija, työnantaja sekä oppisopimustoimisto. Ammattitaidon osaamisen osoittaminen tapahtuu kuten monimuotokoulutuksessa eli näyttöperusteisena. (Opetushallitus 2011a).

2.1.2     Hevostalouden ammatillisen perustutkinnon perusteet

Opinnäytetyön aiheena on Virtuaalikylään (www.virtuaali.info) luotava hevostalouden perustutkintojen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tukimateriaali. Pääkohteena olisivat työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat, mutta materiaali olisi yhtälailla hyödynnettävissä myös opiskelijoille ja oppilaitosten opetushenkilöstölle.

Työ nojautuu hevostalouden ammatillisen perustutkinnon perusteisiin (24/011/2009). Tämän määräyksen mukaisesti koulutuksen järjestäjä, tutkinnon järjestäjä sekä tutkintotoimikunta eivät voi jättää noudattamatta sitä tai poiketa siitä oli kyseessä opetussuunnitelma- tai näyttöperusteinen koulutus. Hevostalouden opetussuunnitelmaperusteisen koulutusohjelman tai näyttöperusteisen osaamisalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat tutkintonimikkeeltään joko hevostenhoitajia ja ratsastuksenohjaajia. Tässä opinnäytetyössä on keskitytty nimenomaan opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen eli ns. nuorisokoulutukseen. Näyttöperusteinen koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena joko ns. monimuotokoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena.   (Opetushallitus 2009, 3, 1015.)

Opetussuunnitelmaperusteinen hevostalouden perustutkinto kuten muutkin suomalaiset ammatilliset perustutkinnot - muodostuu laajuudeltaan 120 opintoviikosta, minkä suorittaminen vie peruskoulusta valmistuneelta opiskelijalta pääsääntöisesti kolme lukuvuotta. Aikaisemmalla osaamisen tunnustamisella (toinen ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärän suorittaminen) voidaan opiskeluaikaa l

3       TYÖN TAVOITTEET JA TULOKSET

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää uudenlaista opetusmateriaalia verkkoon soveltamalla uutta tutkimustietoa ja hyödyntämällä verkossa jo olevaa valtakunnallista Virtuaalikylää, joka on opetushallituksen hankkeena tuotettu luonnonvara- ja ympäristöalan virtuaalinen oppimisympäristö. Etenkin hevosala kaipaa uusia innovatiivisia toimintaratkaisuja ja tämä työ tarjoaa yhden mahdollisuuden sillä sektorilla. Sosiaalisen median käyttämistä hevostalouden koulutuksen työssäoppimisen tukena ei ole aikaisemmin selvitetty taikka toteutettu.

Uudenlaiseksi opetusmateriaalin tekee myös se, että aikaisemmin Suomessa ei ole toteutettu hevostalouden ammatillisen perustutkintokoulutuksen työssäoppimisen valtakunnallista tukimateriaalia verkkoympäristössä. Työ rajataan kuitenkin opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen ja sen työssäoppimiseen. Siitä huolimatta sitä on vapaasti mahdollista hyödyntää näyttöperusteisessa alan koulutuksessa soveltuvin osin.

Työn tuotoksena toteutetaan verkko-oppimisympäristö työssäoppimisen tuelle Virtuaalikylään www.virtuaali.info. Tuki kohdistuu nimenomaan hevostalouden koulutukseen huomioiden sen tietyt tutkinnonosat. Nämä alla mainitut tutkinnonosat toimivat osaltaan työn rajaajina.

·         4.1.1 Hevostenhoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen

·         4.1.2 Yrittäminen hevostalousalalla

·         4.2.1 ja 4.4.16 Tallin ja talliympäristön hoitaminen

Näistä tutkinnonosista kaksi ensimmäistä ovat kaikille hevostalouden koulutusohjelman opiskelijoille pakolliset. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä hevostenhoitaja- että ratsastuksenohjaajaopiskelijoiden täytyy suorittaa nämä molemmat 10 opintoviikon laajuiset tutkinnonosat.

Heti tässä vaiheessa on tuotava esille, että tutkinnonosaa 4.1.2 Yrittäminen hevostalousalalla ei tällä hetkellä tietojeni mukaan toteuteta missään oppilaitoksessa suoranaisesti työssäoppimisessa, vaan oppilaitoksissa opettajajohtoisena opetuksena samoin kuin sen osaamisen osoittavat ammattiosaamisen näytöt. Siitä huolimatta sen rooli työssäoppimisessa on merkittävä, koska sitä kautta opiskelijat ja työssäoppijat saavat konkreettisimman tuntuman alan yrittäjyyteen, mikä ei missään tapauksessa ole mikään itsellinen osa alan toimintaa. Työssäoppimispaikoilla on paljon annettavaa tässä mielessä nuorille työssäoppijoille heidän yrittäjyysosaamistaan ajatellen ja työssäoppiminen tukee kyseistä tutkinnonosaa oikein ohjattuna. Tämä on se syy, miksi kyseinen tutkinnonosa on ainakin suunnitteluvaiheessa sisällytetty tähän opinnäytetyöhön.

Tutkinnonosa Tallin ja talliympäristön hoitaminen on hevostenhoitajaopiskelijoille pakollinen (4.2.1), mutta ratsastuksenohjaajaopiskelijoille valittavissa ns. kaikille valinnaisista tutkinnonosista (4.4.16). Kyseinen tutkinnonosa on myös laajuudeltaan 10 opintoviikkoa. Miksi kyseinen tutkinnonosa valittiin tähän työhön, johtuu siitä, että valinnaisuudestaan huolimatta se on ainakin kuudessa hevostalousalanoppilaitoksessa kahdeksasta oppilaitoksen puolesta valittuna myös ratsastuksenohjaajaopiskelijoille. On selvää, että valittavien tutkinnonosien (4.4) laajuudesta huolimatta tai juuri siitä johtuen oppilaitoksilla ei ole mahdollista tarjota kaikkia tutkinnonperusteissa olevia tutkinnonosia, vaan valintatarjottimelle on poimitaan oppilaitoksen oman opetussuunnitelman mukaisesti toteutettavissa olevat tarjottavat tutkinnonosat.

Tieto kuudessa kahdeksasta alan oppilaitoksessa perustuu syksyn 2011 Hevostalousoppilaitosten yhteistyöpäiviin, joissa oli paikalla kaikki muut koulutuksenjärjestäjät paitsi Axxell Brusaby (Kemiö) ja Koulutuskeskus Salpaus (Asikkala). Kyseisillä yhteistyöpäivillä 6. ja 7. lokakuuta 2011 Ruukin maaseutuopistolla pohdittiin juuri näiden tutkinnonosien ammattiosaamisen näyttöjä ja tutkinnonosien toteuttaminen tuli siellä esille.

Opinnäytetyöni konkreettiset tuotokset tulevat olemaan Virtuaalikylään luotava hevostalouden koulutuksen työssäoppimisen tukiympäristö sekä opinnäyteyöni raportti, jossa käsitellään myös tutkimuskyselyiden tulokset. Tukiympäristön sisältö selviää tarkemmin edellä mainittujen kyselytutkimusten perusteella. Kyselytutkimuksista kerron tarkemmin luvussa neljä.

4     TYÖN TOTEUTUKSEN KUVAUS

Uusi tutkimustieto toteutetaan kyselytutkimuksilla, joista toinen suunnataan hevostalouden työssäoppimispaikoille ja niiden työpaikkaohjaajille Suomessa. Jo yksistään Ylä-Savon ammattiopistolla on tehty työssäoppimisen puitesopimus noin 80 työssäoppimispaikan kanssa. Nämä työssäoppimispaikat sijaitsevat maantieteellisesti pohjoinen-etelä sektorilla Rovaniemeltä Turkuun. Tämän lisäksi pyydetään tiedot muiden alan oppilaitosten työssäoppimispaikoista ja lähetetään kyselyt myös niille.  Osa työssäoppimispaikoista on oppilaitosten yhteisiä.

Tällä kyselyllä on tarkoitus selvittää alan yrittäjien ja sitä kautta myös työpaikkaohjaajien kiinnostusta sosiaaliseen mediaan sekä halukkuutta käyttää sitä tukemassa heidän omaa rooliaan työssäoppimisen ohjaajina. Samalla selvitetään, miten ylipäätänsä Internet verkon käyttäminen on kyseisten yrittäjien hallinnassa ja miten tuttuja siihen liittyvät termit ovat. Tämän lisäksi kyselyllä kartoitetaan mobiilityökalujen tunnettavuutta ja yrittäjien kiinnostusta mobiiliohjauksen hyödyntämiseen alalla.

Esimerkkikysymyksiä työpaikkaohjaajille voisivat olla:

·         Mikä on yrityksesi ikä ja kotipaikkakunta?

·         Mikä on yrittäjän/vastaajan ikä ja sukupuoli?

·         Koetko, ettet saa riittävästi tukea työssäoppijan ohjaamiseen?

·         Missä asioissa ja minkälaista tukea kaipaat?

·         Tunnetko Virtuaalikylä-nimistä luonnonvara-alan verkko-oppimisympäristöä? (Kyselyn mukaan täytyy laittaa selkeä selvitys, mistä Virtuaalikylässä on kyse.)

·         Olisitko kiinnostunut käyttämään ja hyödyntämään Virtuaalikylään luotavaa työssäoppimisen tukiympäristöä?

·         Minkälaista sisältöä kyseiseen ympäristöön haluaisit?

·         Onko sosiaalinen media sanana tuttu?

·         Käytätkö sosiaalista mediaa? Minkälaista ja missä muodossa / mihin tarpeeseen?

·         Kiinnostaisiko mobiiliohjaus työssäoppimisen tukijana? (Selvitettävä tässäkin, mistä on kyse.)

Tässä suunnitteluvaiheessa tuntemus on se, että tämä työssäoppimispaikoille suunnattava kyselytutkimus on toteutettava sekä sähköisenä että paperisena. Yrittäjille annetaan mahdollisuus vastata sekä verkon kautta että perinteisesti paperille kirjeitse. Myös tämä antaa tutkimukselle vertailuaineistoa kartoittaa osaamista ja halukkuutta Internetin käyttöön. Kysymysten määrä saisi olla enimmillään kolmekymmentä, mieluummin jonkun verran alle sen.

Toinen kyselytutkimus suunnataan hevostalousalan opetushenkilöstölle kautta Suomen. Koska on oletus, että opetushenkilöstöllä täytyy jo koulutuksensa ja työnsä vuoksi olla tietty perusosaaminen verkkotyöskentelyyn, heille suunnattu kysely kohdistetaan enemmän ammatilliseen käyttötarpeeseen. Näkevätkö koulutusalan ammattilaiset tarvetta tällaiselle työssäoppimisen verkkotuelle ja jos, niin minkälaista tukea he kokevat yrittäjien tarvitsevan. Opetushenkilöstön täytyy pystyä vastaamaan sähköiseen kyselyyn, joten heille ei paperista lähetetä.

Esimerkkikysymyksiä oppilaitosten opetushenkilöstölle voisivat olla:

·         Mikä on vastaajan sukupuoli, ikä ja asema koulutusorganisaatiossa?

·         Toimitko työssäoppimisen parissa työssäsi?

·         Minkälaisena koet työssäoppimispaikkojen ja työpaikkaohjaajien tarpeen työssäoppimisen tuelle? Missä asioissa he lähestyvät sinua?

·         Koetko verkko-oppimisympäristöjen käyttämisen mielekkääksi oppimisen ohjaamisessa?

·         Tunnetko Virtuaalikylä-nimistä luonnonvara-alan verkko-oppimisympäristöä?

·         Oletko esitellyt Virtuaalikylää opiskelijoillesi?

·         Miten koet, voidaanko alan työssäoppimista tukea Virtuaalikylään luotavan ympäristön kautta? Oletko itse halukas käyttämään sitä? Uskotko oman oppilaitoksesi työpaikkaohjaajien kiinnostuneen tästä mahdollisuudesta?

·         Käytätkö sosiaalista mediaa? Minkälaista ja missä muodossa / mihin tarpeeseen?

·         Mikä on käsityksesi opiskelijoiden suhtautumisesta sosiaalisen median hyödyntämiseen opiskelussa ja työssäoppimisessa?

·         Kiinnostaisiko mobiiliohjaus työssäoppimisen tukijana? Olisitko valmis käyttämään mobiililaitteita työkaluina työssäsi?

Kyselytutkimuksen ja työn varsinaisen tuotoksen eli työssäoppimisen tukimateriaalin lisäksi työssä selvitetään aikaisemman tutkimustiedon kautta, miten ylipäätänsä työssäoppimista toteutetaan alan pohjois- ja keskieurooppalaisissa oppilaitoksissa. Myös sosiaalisen median ja mobiiliohjauksen taso oppimisen ohjauksessa ulkomailla alan oppilaitoksissa pyritään selvittämään ulkomaisen tutkimustiedon pohjalta. Suunnitelmavaiheessa kiinnostuksen kohteena ovat maat Ruotsi, Norja, Saksa, Iso-Britannia sekä mahdollisesti Slovenia ja Unkari. Todellisuus riippuu siitä, mistä tietoa on saatavilla.

Tämä opinnäytetyö on yksilötehtävä, joten sen toteuttamisesta ja työnjaosta vastaa yksinomaan sen tekijä.  Opinnäyteyön työvaiheet tulevat olemaan seuraavat:

1.    Työsuunnitelma työstäminen ja hyväksyntä

2.    Kyselytutkimukset toteuttaminen ja purku

3.    Perehtyminen sosiaaliseen mediaan ja mobiiliohjaukseen kaiken ohella

4.    Tukimateriaalin työstäminen ja tuottaminen Virtuaalikylässä

Opinnäytetyön raportin kirjoittaminen tapahtuu kaiken opinnäytetyöhön kuuluvan kehittämistyön työstämisen ohessa. Työympäristönä tulee olemaan oman työpaikan ohella koti. Käytettävissä on työtietokoneen ja kannettavan tietokoneen lisäksi oma pöytätietokone kotona.

Opinnäytetyön laadun seuranta tapahtuu toimeksiantajan ja ohjaavien opettajien lisäksi tekijän kriittisen itsearvioinnin kautta. Opetushenkilöstön kyselylomaketta testaan omilla alaisillani. Työssäoppimispaikoille lähetettävää kyselylomaketta testaan muutamalla työssäoppimispaikallamme.

Työssäoppimisen oppimisympäristöt-koulutus

Keskustelua ja asiantuntija-arviointia kehittämistyöstäni voin käydä toimeksiantajani edustajan Menna Rantalan lisäksi ammatillisen koulutuksen sosiaalisen median osaajien kanssa. Opetushallitus on järjestänyt kuuden opintopisteen koulutuksen Työssäoppimisen oppimisympäristöt Tampereella, Juvenus koulutuskeskuksessa. Koulutuksen järjestäjänä toimii Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy. Koulutus on suunnattu ammatillisen koulutuksen opettajille, ohjaajille, oppilaitosjohdolle sekä työelämänedustajille. Koulutus sisältää neljä lähipäivää ja sen lisäksi etätehtäviä. Koulutuksen sisältö painottuu vahvasti sosiaalisen median hyödyntämiseen työssäoppimisessa.

Työssäoppimisen oppimisympäristön koulutuksen tavoitteet ovat:

1.    Kehittää työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja erilaisia vaihtoehtoja työssäoppimisen järjestämiseksi. 29.11.2011.

2.    Kehittää osallistujien verkkopedagogista osaamista valmiuksia käyttää sosiaalista mediaa työssäoppimisen tukena mielekkäällä tavalla. 18.1.2012

3.    Kehittää osaamisen arviointia ammatillisessa koulutuksessa ja tukea opettajia luomaan vaihtoehtoisia opintopolkuja opintojen henkilökohtaistamisessa. 14.2.2012.

4.    Tukea osallistujien kouluttaja-/ohjausosaamisen kehittymistä ja auttaa heitä löytämään kannusteita työnantajien osallistumiselle työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. 15.3.2012.

Ensimmäinen lähipäivä oli tiistaina 29.11.2011 ja jo se antoi kouluttaja Nina Eskolan (PIRKO, Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä) ohjaamana paljon vinkkejä työtäni ajatellen. Liitteenä 1 on koulutuksen ohjelma ja raporttini. Etenkin tuleva toisen lähipäivän ohjelma tulee antamaan työlleni paljon sen lupasi Eskola sillä sen kouluttajana toimii Kinda Oy:stä Pauliina Mäkelä, joka on erikoistunut sosiaalisen median eri mahdollisuuksiin oppimisen ohjaajana (Eskola 29.11.2011).

Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat liitteenä 1 olevan ohjelman mukaan:

1.    työssäoppiminen aidossa työympäristössä

2.    sosiaalinen media ja tvt (tieto- ja viestintätekniikka) osana työssäoppimista

3.    ohjauksellisuus ja arviointi työssäoppimisessa

4.    opettaja työelämäyhteistyön kehittäjänä.

Sekä sisällössä että tavoitteissa kohdat 2. ovat kuin suoraan kehittämistehtäväni (opinnäytetyöni) aiheesta ja kun kuulin tästä koulutuksesta marraskuun 2011 lopulla (vajaata viikkoa ennen ensimmäistä lähipäivää) ilmoittauduin välittömästi. Myös tälle koulutukselle tehtävä etätehtävä palvelee suoraan opinnäytetyötäni, josta kerroin kouluttajalle ja muille koulutukseen osallistujille tuolloin 29.11. Tampereella. Kouluttaja Nina Eskola tuntee työnsä puitteissa sekä Virtuaalikylä- että Mobiilisti-hankkeet.

Keskustelua ja asiantuntija-apua ja arviointia tulen varmasti saamaan myös Mobiilisti-hankkeen työtiimin kautta mobiilityökalujen käyttämisen osalta. Tämä kohta tarkentuu työn edetessä.

Työlleni en tarvitse mitään erityisiä lupia. Opinnäytetyöprosessin vaatimat sopimukset teen ja allekirjoitan työni toimeksiantajan Virtuaalikylän Ylläpidon sekä työni yhteistyökumppanin Ylä-Savon ammattiopiston kanssa. Virtuaalikylän Ylläpidon puolesta allekirjoittaja on ohjaajani projektikoordinaattori Menna Rantala. Allekirjoitus tapahtuu Virtuaalikylän vuosiseminaarissa Mustialassa 15. joulukuuta 2011. Ylä-Savon ammattiopiston puolesta sopimuksen allekirjoittaa esimieheni koulutusalajohtaja Jarmo Walli. 

5       TYÖHÖN TARVITTAVAT RESURSSIT JA RESURSSIEN SEURANTA

Ensisijaisella toimeksiantajallani Virtuaalikylän Ylläpidolla ei ole juurikaan taloudellista mahdollisuutta osallistua työn kustannuksiin. Opinnäytetyöstä muodostuvat suorat rahalliset kustannukset ovat pienet. Pääsääntöisesti työhön käytettävät henkilö- ja tilaresurssit tulevat tapahtumaan omalla ajallani kotona omalla pöytäkoneellani. Mikäli teen työtä muualla, käytettävissäni on myös kannettava tietokone. Työssäoppimispaikoille lähetettävät kyselyt postitan työnantajani, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän, kautta ja kustannuksella. Samoin kyselylomakkeiden tulostaminen tapahtuu työnantajan laitteilla. Selkeästi työstä poikkeavat, mutta opinnäytetyöhöni kuuluvat kulut maksan itse. Erillinen kustannusarvio tai resurssien seuranta ei ole tarpeen.

Työn alustava aikataulu on seuraava:

·         Työn sisältö hahmottuu viikkojen 4244 aikana.

·         Ensimmäinen ja alustava ConnectPro palaveri Virtuaalikylän ylläpidon kanssa opinnäytetyön aiheesta ja sisällöstä 3.11.2011.

·         Aihekuvaus hyväksytty marraskuun 2011 lähijaksolla, jolloin nimettiin työlle myös ohjaajat.

·         Osallistuminen opetushallituksen kustantamaan ja Educoden järjestämään koulutukseen Tampereella 29.11. työsssäoppimisesta ja sosiaalisen median mahdollisuuksista sen pedagogisessa ohjaamisessa.

·         Seuraava Verkkopalaveri on sovittu Virtuaalikylän kanssa 1.12.

·         Tapaaminen Virtuaalikylän ylläpidon kanssa toteutuu 15.12. Mustialassa, Hämeen ammattikorkeakoululla Tammelassa Virtuaalikylän ylläpitäjien vuosittaisilla yhteistyöseminaaripäivillä.

·         Työsuunnitelma esitetään joulukuussa 2011.

·         Kyselylomakkeen laatiminen työsuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

·         Kyselyt toteutetaan helmi-maaliskuussa.

·         Työn esittely maaliskuun lopulla (29.30.3.12) hevostalousoppilaitosten yhteistyöpäivillä Kaustisilla.

·         Työtä työstetään kesän aikana.

·         Väliseminaari (?) pidetään heti syksyn 2012 alussa.

·         Työtä esitetään syksyn 2012 Virtuaalikylän vuosiseminaarissa.

·         Opinnäytetyön seminaari pidetään marraskuussa 2012.

·         Kypsyysnäyte tehdään viimeistään joulukuussa, niin että valmistuminen tapahtuisi vuoden 2012 puolella.

6       RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Opinnäytetyön riskien kartoittamiseksi ohessa on SWOT-nelikenttä analyysi (kuvio 5), jossa pohditaan asiaa sekä prosessin, toimijoiden että työn tuloksien kannalta.

KUVIO 5. SWOT-analyysi opinnäytetyöstä

Eettisyyden ja kestävän kehityksen arviointi kuuluvat myös opinnäytetyön toteuttamiseen. Valtaosa ammattikorkeakouluista on määrittänyt eettiset periaatteet toteutettaville opinnäytetöille. Eettisyys tarkoittaa sitä, että tekijä noudattaa työssään yleisiä tieteellisiä ja tutkimuksellisia pelisääntöjä, joita opinnäytetöille on asetettu. On toimittava hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja tätä aion työssäni noudattaa.

Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjeistuksen mukaisesti hyvä tieteellinen käytäntö kattaa seuraavat toimintaperiaatteet:

1.     Toimintatapoina rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus (tutkimus, tallentaminen, esittäminen ja arviointi).

2.     Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät sekä avoimuus julkaisemisessa.

3.     Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen.

4.     Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi tieteelliselle yhteisölle on tehtävä asetettujen vaatimusten mukaan.

5.     Tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus työn tekemisestä sekä vastuut ja velvollisuudet pitää olla selkeästi määritelty. Lisäksi ennen tutkimuksen aloittamista on sovittava kirjallisesti tutkimusryhmän ja koehenkilöiden kesken tutkimustulosten omistajuudesta ja aineistojen säilyttämisestä.

6.     Rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen rehellisesti

7.     Hyvä hallintokäytäntö ja henkilöstö- ja taloushallinto.

(Hämeen ammattikorkeakoulu 2011b.)

Kestävä kehitys on ammatillisessa koulutuksessa kirjattu jo tutkinnon perusteisiin ja tutkinnon osiin hyvinkin tarkkaan ja niitä on noudatettava kaikissa koulutuksen vaiheissa. Mitä opinnäytetyöni kestävän kehityksen merkitys on Savonia-ammattikorkeakoululle (muuta kuin paperintonta Savoniaa) en tiedä tässä suunnitelma vaiheessa.

Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, ettei opinnäytetyöni sisältäisi erityisiä luottamuksellisia osioita. Työ on kokonaisuudessaan julkistettavissa. 

7       TUOTETTAVAT RAPORTIT JA MUU DOKUMENTOINTI

Alustava sisällys:

1    JOHDANTO...........................................................................................

2    TYÖSSÄOPPIMINEN JA SEN OHJAUS HEVOSTALOUDEN KOULUTUKSESSA........

2.1  Hevostalouden opetussuunnitelmaperusteinen koulutus...........................

2.1.1   Hevostalouden ammatillinen perustutkintokoulutus Suomessa..........

2.1.2   Hevostalouden ammatillisen perustutkinnon perusteet.....................

           2.1.3 Työssäoppimisen rooli ammatillisessa koulutuksessa..

           2.1.4 Hevostalouden ammatillinen koulutus ulkomailla

                      2.1.4.1 Työssäoppiminen..

                      2.1.4.2 Sosiaalisen median merkitys työssäoppimisen ohjaamisessa..

2.2  Työssäoppimisen ohjaamisen keskeiset käsitteet opinnäytetyön pohjalta...

2.2.1   Työssäoppiminen, työssäoppija, työpaikkaohjaaja........................

2.2.2   Ammatillinen perustutkinto, ammatttiosaamisen näytöt...................

2.2.3   Virtuaalikylä............................................................................

2.2.4   Mobiilisti-hanke........................................................................

2.2.5   Sosiaalinen media.....................................................................

2.2.6   Mobiilipedagogiikka ja mobiiliohjaus............................................

3    TYÖSSÄOPPIMISEN TUKI........................................................................

4    SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA..........

5    AMMATILLISEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTTAMINEN............................

6    KYSELYTUTKIMUKSIEN TULOKSET............................................................

7    TYÖSSÄOPPIMISEN TUKIMATERIAALI VIRTUAALIKYLÄSSÄ...........................

8   POHDINTA...........................................................................................

LÄHTEET.

LIITTEET

          Liite 1 Kysely työssäoppimispaikoille
          Liite 2 Kysely hevostalouskoulutuksen opetushenkilöstölle

Opinnäytetyön virallinen raportointi tapahtuu yksinomaan varsinaisen opinnäytetyön kautta. Toimeksiantaja ei muuta vaadi. Opinnäytetyötä ja sen tuotosta esitellään Keväällä 2012 hevostalousoppilaitosten yhteistyöpäivillä sekä syksyllä 2012 Virtuaalikylän vuosiseminaarissa. Jälkimmäinen tilaisuus voi toimia myös opinnäytetyön varsinaisena seminaarina eli työn julkistamisena, mikäli aikataulu ja työn ohjaajat sen suovat niin tapahtuvan. Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa missä ja milloin kyseinen seminaari pidetään.

Toimintatutkimuksellisena osana opinnäytetyötä tulee olemaan Virtuaalikylään tutkimuksen perusteella luotava työssäoppimisen tukimateriaali. Kyselytutkimukset tulokset kertovat, minkälaiselle materiaalille on tarvetta. Kyselytutkimuksissa selviää toivon mukaan myös se, onko mobiiliohjaus työssäoppimisen nykypäivää vielä hevostalousalalla.

Kaikki työn kehittämisvaiheessa syntyvä materiaali (kokous- ja palaveri asiakirjat, työpäiväkirja, muistiot, artikkelit, oppimisympäristöihin tuotettu materiaali) tullaan tallentamaan. Niiden sisällyttäminen opinnäytetyöhön selviää työn edetessä.

Syksyllä 2012 toteutetaan Savonia ammattikorkeakoululla seminaari, jossa esitellään kaikki ylemmän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden opinnäytetyöt postereineen. Toivon mukaan myös tämä työ on silloin esitysvaiheessa ja aikataulun mukaan pitäisikin olla ongelmitta. Posteri toteutetaan annetun ohjeistuksen mukaan.